• Aikajana

Tove Jansson

  • English
  • Suomi
  • Svenska
Tove Jansson portrait photo atelier Tove Jansson painting black white Ex Libris Tove Jansson kirjoittaja Klovharun Tove Jansson black white movie still
  1. 01
    Elämäkerta Tove Janssonin hehkuvan värikäs elämä
    Tove Janssonin hehkuvan värikäs elämä
  2. 02
    Galleria Tove Janssonin ainutlaatuinen taideaarre
    Tove Janssonin ainutlaatuinen taideaarre
  3. 03
    Tovepedia Faktoja Tove Janssonista
    Faktoja Tove Janssonista
  4. 04
    Kirjat & sarjakuvat Tove Janssonin kirjallinen tuotanto
    Tove Janssonin kirjallinen tuotanto
  5. 05
    Henkilöt Perhe, ystävät ja rakastetut
    Perhe, ystävät ja rakastetut
  6. 06
    Paikat (Tulossa)
    (Tulossa)
  7. 07
    Uutisia ja arkiston helmiä
    ja arkiston helmiä
Lataa press kit
image-9319

Lars Jansson

  1. 01Läheinen suhde elämään ja työhön
  2. 02Sarjakuvataiteilija
  3. 03Kirjailija ja kätevä monitoimimies
  4. 04Rakkaus saaria ja seikkailuja kohtaan
01

Läheinen suhde elämään ja työhön


Tove Janssonin nuorempi veli Lars Jansson ymmärsi jo varhain, kuinka ainutlaatuinen lahjakkuus Tove oli. Hänestä tuli ajan myötä Toven lähin työtoveri, ja hänellä oli erittäin merkittävä rooli muumien levittämisessä ympäri maailmaa sekä muumien ympärille kehittyneen liiketoiminnan kehittämisessä.

Lars ”Lasse” Jansson syntyi 8. lokakuuta 1926 taiteilijaperhe Janssonin kolmantena lapsena. Larsin syntyessä isosisko Tove oli jo 12-vuotias, mutta ikäerosta huolimatta sisarukset pysyivät koko elämänsä ajan hyvin läheisinä. He viettivät paljon aikaa yhdessä sekä yksityiselämässä että työssä. He olivat molemmat vapauden rakastajia ja elivät epätavallista elämää. Nuorena Lars oli Toven tavoin biseksuaali, ja aikuisena hänellä oli pitkään avoin samaa sukupuolta oleva kumppani. Lars oli lisäksi yksinhuoltaja­isä tyttärelleen Sophia Janssonille siitä lähtien, kun tämä oli noin viiden vanha, mikä oli harvinaista 1960–70-luvulla.

Kun Tove oli muuttanut kotoa ja Larsista oli tullut nuori aikuinen toisen maailmansodan lopulla, he liikkuivat samoissa taiteilijapiireissä. Lars oli myös se, joka toi Toven ja Vivica Bandlerin, Toven ensimmäisen naisrakkauden, yhteen. Larsilla oli on-off-suhde Vivican pikkusiskon Erica von Frenckellin kanssa, ja nuoret ajattelivat, että heidän isosiskonsa tulisivat varmasti toimeen keskenään, mikä osoittautui oikeaksi aatteeksi.

Larsista tuli varhain Toven tuki kaikkeen, mikä liittyi muumeihin. Hän ymmärsi nopeasti, kuinka ainutlaatuista Toven lahjakkuus oli. Lisäksi Lars oli erittäin hyvä englanninkielessä, mikä osoittautui hyödylliseksi, kun muumit 1950-luvulla levisivät maailmalle. Muumeihin liittyvien liiketoimien hoitaminen kävi Tovelle työlääksi luomistyön ohella, ja silloin Lars tuli apuun.

Vuonna 1958 Tove ja Lars perustivat yhdessä Moomin Characters -yrityksen voidakseen paremmin hallita sopimuksia aina kirjojen erilaisista sovituksista lisensoituihin muumituotteisiin. Larsista tuli Toven oikea käsi liikeasioissa: hän hoiti kaiken kirjeenvaihdosta aina sisarensa luovan työn tukemiseen. Tove ja Lars tekivät yhdessä ne päätökset, jotka veivät muumit alkuperäisten kirjojen ja sarjakuvien hahmoista siihen brändiin, jonka tunnemme nykyään.

Lars ja Tove tekivät myös aktiivisesti taiteellista yhteistyötä, muun muassa nykyään klassikoksi muodostuneen 1990-luvun japanilaisen animaatiosarjan Muumilaakson tarinoita parissa. Sarja merkitsi valtavaa työmäärää, ja Larsin sitkeys oli ratkaisevaa sen laadun kannalta. Animaatiosta tuli ilmestyessään valtavan suosittu, ja se merkitsi uuden aikakauden alkua muumien kansainväliselle menestykselle. Lars valvoi muumeihin liittyviä asioita vuoteen 1999 asti, jolloin hänen tyttärensä Sophia Jansson, Moomin Charactersin nykyinen hallituksen puheenjohtaja, otti vastuun.

Alla olevassa lyhyessä dokumentissa Larsin tytär Sophia Jansson, Moomin Charactersin hallituksen puheenjohtaja, ja Christer Timgren, Moomin Charactersin entinen toimitusjohtaja, kertovat Larsin korvaamattomasta roolista muumien levittämisessä ympäri maailmaa.

image-9309
Monitoimimiehenä tunnettu Lars, oli nuoruudessaan kiinnostunut myös valokuvauksesta.
image-9312
Lars kutsuttiin asepalvelukseen, mutta jatkosota päättyi ennen kuin hänet ehdittiin määrätä rintamalle.
image-9315
Vivica Bandler, Tove Jansson ja Lars muumimatkalla Ruotsissa vuonna 1969.
Tove Janssonin nuorempi veli Lars Jansson ymmärsi jo varhain, kuinka ainutlaatuinen lahjakkuus Tove oli. Hänestä tuli ajan myötä Toven lähin työtoveri, ja hänellä oli erittäin merkittävä rooli muumien levittämisessä ympäri maailmaa sekä muumien ympärille kehittyneen liiketoiminnan kehittämisessä.

Lars ”Lasse” Jansson syntyi 8. lokakuuta 1926 taiteilijaperhe Janssonin kolmantena lapsena. Larsin syntyessä isosisko Tove oli jo 12-vuotias, mutta ikäerosta huolimatta sisarukset pysyivät koko elämänsä ajan hyvin läheisinä. He viettivät paljon aikaa yhdessä sekä yksityiselämässä että työssä. He olivat molemmat vapauden rakastajia ja elivät epätavallista elämää. Nuorena Lars oli Toven tavoin biseksuaali, ja aikuisena hänellä oli pitkään avoin samaa sukupuolta oleva kumppani. Lars oli lisäksi yksinhuoltaja­isä tyttärelleen Sophia Janssonille siitä lähtien, kun tämä oli noin viiden vanha, mikä oli harvinaista 1960–70-luvulla.

Kun Tove oli muuttanut kotoa ja Larsista oli tullut nuori aikuinen toisen maailmansodan lopulla, he liikkuivat samoissa taiteilijapiireissä. Lars oli myös se, joka toi Toven ja Vivica Bandlerin, Toven ensimmäisen naisrakkauden, yhteen. Larsilla oli on-off-suhde Vivican pikkusiskon Erica von Frenckellin kanssa, ja nuoret ajattelivat, että heidän isosiskonsa tulisivat varmasti toimeen keskenään, mikä osoittautui oikeaksi aatteeksi.

Larsista tuli varhain Toven tuki kaikkeen, mikä liittyi muumeihin. Hän ymmärsi nopeasti, kuinka ainutlaatuista Toven lahjakkuus oli. Lisäksi Lars oli erittäin hyvä englanninkielessä, mikä osoittautui hyödylliseksi, kun muumit 1950-luvulla levisivät maailmalle. Muumeihin liittyvien liiketoimien hoitaminen kävi Tovelle työlääksi luomistyön ohella, ja silloin Lars tuli apuun.

Vuonna 1958 Tove ja Lars perustivat yhdessä Moomin Characters -yrityksen voidakseen paremmin hallita sopimuksia aina kirjojen erilaisista sovituksista lisensoituihin muumituotteisiin. Larsista tuli Toven oikea käsi liikeasioissa: hän hoiti kaiken kirjeenvaihdosta aina sisarensa luovan työn tukemiseen. Tove ja Lars tekivät yhdessä ne päätökset, jotka veivät muumit alkuperäisten kirjojen ja sarjakuvien hahmoista siihen brändiin, jonka tunnemme nykyään.

Lars ja Tove tekivät myös aktiivisesti taiteellista yhteistyötä, muun muassa nykyään klassikoksi muodostuneen 1990-luvun japanilaisen animaatiosarjan Muumilaakson tarinoita parissa. Sarja merkitsi valtavaa työmäärää, ja Larsin sitkeys oli ratkaisevaa sen laadun kannalta. Animaatiosta tuli ilmestyessään valtavan suosittu, ja se merkitsi uuden aikakauden alkua muumien kansainväliselle menestykselle. Lars valvoi muumeihin liittyviä asioita vuoteen 1999 asti, jolloin hänen tyttärensä Sophia Jansson, Moomin Charactersin nykyinen hallituksen puheenjohtaja, otti vastuun.

Alla olevassa lyhyessä dokumentissa Larsin tytär Sophia Jansson, Moomin Charactersin hallituksen puheenjohtaja, ja Christer Timgren, Moomin Charactersin entinen toimitusjohtaja, kertovat Larsin korvaamattomasta roolista muumien levittämisessä ympäri maailmaa.

image-9326
02

Sarjakuvataiteilija


Tove Janssonin ja hänen pikkuveljensä Larsin tunnetuin yhteistyö oli muumisarjakuva Muumipeikko, jota julkaistiin vuosina 1954–1975. Aluksi Lars auttoi Tovea lähinnä englanninkielisten käännösten kanssa, mutta lopulta hän otti kokonaan vastuun sarjan luomisesta.

Tove ja Lars rakastivat pikkulapsina sarjakuvia, ja heidän suosikkinsa oli ruotsalainen sarjakuva Jocke, Nicke ja Majken. Tove on itse sanonut, että on mahdollista, että Muumipeikko-sarjakuva sai vaikutteita tästä Petter Lindrothin luomuksesta. Perheen äiti Signe “Ham” Hammarsten Jansson piirsi satiirisia kuvia ja karikatyyrejä Garm-lehteen 1920-luvulta lähtien, joten sarjakuvataide oli osa perhettä Larsin varhaisesta lapsuudesta lähtien.

Koska Lars oli taitava englannissa, hän auttoi Tovea alusta alkaen kääntämään muumisarjakuvaa, jota julkaistiin Lontoossa ilmestyvässä The Evening News –lehdessä. Sarjakuva, jonka julkaisutahti oli kuusi strippiä viikossa, oli Tovelle suuri sitoumus, ja kun jatkuva tuotanto kävi Tovelle liian raskaaksi, Lars ryhtyi kirjoittamaan tarinoita, ja Tove keskittyi kuvittamiseen.

Kun jatkuva työmäärä kävi liian raskaaksi kiireiselle monitaiteilija Tovelle, Lars otti lopulta vastuun sarjakuvan luomisesta käsikirjoituksia ja piirtämistä myöten. Larsilla ei ollut taiteellista koulutusta, vaan hän oli itseoppinut, ja hän harjoitteli salaa muumihahmojen piirtämistä voidakseen ottaa myös kuvittamisen hoitaakseen. Lars lähetti 15 strippiä työtodisteeksi Associated Pressille, joka hyväksyi ne heti ja ilmoitti, ettei ottaisi vastaan näytteitä muilta, vaan halusi jatkaa hänen kanssaan. Tove oli sekä ylpeä että loukkaantunut siitä, kuinka helposti Larsin strippit hyväksyttiin.

Kun Tove oli kuvittanut sarjakuvaa viiden vuoden ajan, Lars jatkoi sen luomista yli viisitoista vuotta, kunnes sarjakuva hänen aloitteestaan lopetettiin vuonna 1975. Muumipeikko-sarjakuva erosi jo alkuvaiheessa muumikirjoista: muumit liikkuivat sarjassa Muumilaakson ulkopuolella ja kohtasivat ulkomaailman. Tämä korostui, kun Lasse otti ohjat käsiinsä. Hän seurasi Toven tyyliä, satiirista sävyä ja estetiikkaa, mutta toi mukaan myös uusia hahmoja ja tilanteita.

Lars oli tuohon aikaan yksi vain kahdesta ammattimaisesta sarjakuvataiteilijasta Suomessa, joka eli sarjakuvien tekemisellä (toinen oli Veikko Savolainen, joka piirsi Joonasta). Vuonna 1980 Lars ja Tove saivat yhdessä Suomen sarjakuvaseuran Puupäähatun, sarjakuvataiteen arvostetuimman palkinnon Suomessa. Palkinnon perusteluissa todettiin: “Muumipeikko on sarjakuva, joka on menestyneimmin luonut ja levittänyt tietoa suomalaisista sarjakuvista ulkomaille. Sen tekijät kuuluvat myös tärkeimpiin pioneereihin ja uudistajiin suomalaisessa sarjakuvataiteessa.”

Haluatko tietää lisää Muumipeikko-sarjakuvan alkuperästä, Toven ja Larsin työnjaosta sen luomisessa ja siitä, miten Larsin sarjakuvat eroavat Toven sarjakuvista? Alla olevassa lyhyessä dokumentissa sarjakuvien asiantuntija Paul Gravett, teoksen Tove Jansson: Kuvittaja kirjoittaja, ja kirjallisuuden professori Boel Westin, teoksen Tove Jansson: Sanat, kuvat, elämä kirjoittaja, kertovat näkemyksiään muumisarjakuvista.

image-9331
Larsin ja Toven yhteistyö Muumien parissa tiivistyi 1950-luvulla. Kuva vuodelta 1963. Kuva: Museovirasto
image-9334
Siirtymä, kun Lars otti vastuun muumisarjakuvasarjan luomisesta, hoidettiin hienosti siten, että Tove siirtyi viimeisissä piirtämissään sarjakuvissa Tove Jansson - signeerauksesta pelkkään Janssoniin. Siitä, että nimikirjoituksen takana piileskeli tarinan käsikirjoittana Lars Jansson eikä Tove, ei tehty suurta numeroa, ja pian nimikirjoitus muutettiin Larsin koko nimeksi Larsin ottaessa vastuu sekä käsikirjoittamisesta, että piirtämisestä.
image-9337
Vuonna 1960 Lars otti vastuulleen Muumipeikko-sarjakuvan luomisen, jota hän jatkoi vuoteen 1975 asti, jolloin sarja lopetettiin hänen aloitteestaan.
Tove Janssonin ja hänen pikkuveljensä Larsin tunnetuin yhteistyö oli muumisarjakuva Muumipeikko, jota julkaistiin vuosina 1954–1975. Aluksi Lars auttoi Tovea lähinnä englanninkielisten käännösten kanssa, mutta lopulta hän otti kokonaan vastuun sarjan luomisesta.

Tove ja Lars rakastivat pikkulapsina sarjakuvia, ja heidän suosikkinsa oli ruotsalainen sarjakuva Jocke, Nicke ja Majken. Tove on itse sanonut, että on mahdollista, että Muumipeikko-sarjakuva sai vaikutteita tästä Petter Lindrothin luomuksesta. Perheen äiti Signe “Ham” Hammarsten Jansson piirsi satiirisia kuvia ja karikatyyrejä Garm-lehteen 1920-luvulta lähtien, joten sarjakuvataide oli osa perhettä Larsin varhaisesta lapsuudesta lähtien.

Koska Lars oli taitava englannissa, hän auttoi Tovea alusta alkaen kääntämään muumisarjakuvaa, jota julkaistiin Lontoossa ilmestyvässä The Evening News –lehdessä. Sarjakuva, jonka julkaisutahti oli kuusi strippiä viikossa, oli Tovelle suuri sitoumus, ja kun jatkuva tuotanto kävi Tovelle liian raskaaksi, Lars ryhtyi kirjoittamaan tarinoita, ja Tove keskittyi kuvittamiseen.

Kun jatkuva työmäärä kävi liian raskaaksi kiireiselle monitaiteilija Tovelle, Lars otti lopulta vastuun sarjakuvan luomisesta käsikirjoituksia ja piirtämistä myöten. Larsilla ei ollut taiteellista koulutusta, vaan hän oli itseoppinut, ja hän harjoitteli salaa muumihahmojen piirtämistä voidakseen ottaa myös kuvittamisen hoitaakseen. Lars lähetti 15 strippiä työtodisteeksi Associated Pressille, joka hyväksyi ne heti ja ilmoitti, ettei ottaisi vastaan näytteitä muilta, vaan halusi jatkaa hänen kanssaan. Tove oli sekä ylpeä että loukkaantunut siitä, kuinka helposti Larsin strippit hyväksyttiin.

Kun Tove oli kuvittanut sarjakuvaa viiden vuoden ajan, Lars jatkoi sen luomista yli viisitoista vuotta, kunnes sarjakuva hänen aloitteestaan lopetettiin vuonna 1975. Muumipeikko-sarjakuva erosi jo alkuvaiheessa muumikirjoista: muumit liikkuivat sarjassa Muumilaakson ulkopuolella ja kohtasivat ulkomaailman. Tämä korostui, kun Lasse otti ohjat käsiinsä. Hän seurasi Toven tyyliä, satiirista sävyä ja estetiikkaa, mutta toi mukaan myös uusia hahmoja ja tilanteita.

Lars oli tuohon aikaan yksi vain kahdesta ammattimaisesta sarjakuvataiteilijasta Suomessa, joka eli sarjakuvien tekemisellä (toinen oli Veikko Savolainen, joka piirsi Joonasta). Vuonna 1980 Lars ja Tove saivat yhdessä Suomen sarjakuvaseuran Puupäähatun, sarjakuvataiteen arvostetuimman palkinnon Suomessa. Palkinnon perusteluissa todettiin: “Muumipeikko on sarjakuva, joka on menestyneimmin luonut ja levittänyt tietoa suomalaisista sarjakuvista ulkomaille. Sen tekijät kuuluvat myös tärkeimpiin pioneereihin ja uudistajiin suomalaisessa sarjakuvataiteessa.”

Haluatko tietää lisää Muumipeikko-sarjakuvan alkuperästä, Toven ja Larsin työnjaosta sen luomisessa ja siitä, miten Larsin sarjakuvat eroavat Toven sarjakuvista? Alla olevassa lyhyessä dokumentissa sarjakuvien asiantuntija Paul Gravett, teoksen Tove Jansson: Kuvittaja kirjoittaja, ja kirjallisuuden professori Boel Westin, teoksen Tove Jansson: Sanat, kuvat, elämä kirjoittaja, kertovat näkemyksiään muumisarjakuvista.

image-9338
03

Kirjailija ja kätevä monitoimimies


Lars oli todellinen monitoimimies, joka elämänsä aikana elätti itsensä muun muassa sarjakuvapiirtäjänä, kirjailijana, postimerkkien keräilijänä ja myyjänä. Hänellä oli käytännön taitoja ja osaamista monilla aloilla. Vaatteiden ompelu, metallin takominen ja perhosten pyydystäminen olivat vain muutamia hänen monista taidoistaan.

Lars julkaisi ensimmäisen kirjansa Skatten på Tortuga (“Aarre Tortugalla”) jo vuonna 1941, vain 15-vuotiaana. Kirja kertoo kahdesta 13-vuotiaasta pojasta, jotka löytävät aartekarttan, jonka eräs merirosvo oli kätkenyt useita vuosisatoja aiemmin. Kansikuvan kirjaan on kuvittanut äiti Ham.

Kun Lasse oli 19-vuotias, hänen toinen kirjansa Härskaren (“Herranvalta”) julkaistiin. Se on seikkailutarina, joka sijoittuu kivikaudelle, ja kirjasta hän voitti Swedish Young Adult Book Award -palkinnon. Vuotta myöhemmin ilmestyi kolmas kirja …och ändå gryr dagen (“…ja silti koittaa päivä”), joka sai hyviä arvosteluja. Sekä Lars että hänen veljensä Per Olov Jansson, joka julkaisi romaanin Ung man vandrar allena (“Nuori mies vaeltaa yksin”) vuonna 1945, olivat Suomen kirjailijaliiton jäseniä ennen kuin sisar Tove liittyi siihen.

Lars ei kuitenkaan pääasiallisesti elättänyt itseään kirjailijana, vaikka hän oli jo 1970-luvun puolivälissä ehtinyt kirjoittaa seitsemän romaania. 1950-luvun alussa (1952–1956) hän ansaitsi elantonsa Aerofoto-nimisessä yrityksessä, joka otti kuvia ilmasta käsin. Yrityksen Lars perusti yhdessä valokuvaajaveljensä Per Olovin, ja lentäjä Börje Hielmin kanssa.

Toimintavuosiensa aikana kolmikko otti yli 10 000 ilmakuvaa, sekä kaupunkien rakennuksista että maaseudulta. Monet näistä ilmasta otetuista valokuvista ovat edelleen kehystettyinä ja ripustettuina talojen seinille ympäri Suomea. Työnjako oli seuraava: Börje ohjasi konetta, Per Olov kuvasi ja Lasse myi kuvia Helsingin alueella.

Sarjakuvien tekemisen, muuumibisnesten ja kirjailijan työn lisäksi Lars ansaitsi vuosien varrella rahaa myös postimerkkien ja taiteen ostamisesta ja myymisestä. Hän oli kätevä käsistään ja harrasti vapaa-ajallaan muun muassa vaatteiden ompelua, metallin takomista ja perhosten pyydystämistä.

Haluatko tietää enemmän Larsista ihmisenä? Alla olevassa lyhyessä dokumentissa Larsin perhe, ystävät ja entiset kollegat kertovat lämpimistä muistoistaan hänestä.

image-9343
Lars oli vasta 15-vuotias, kun hänen ensimmäinen kirjansa, Skatten på Tortuga (epävirallinen käännös: Tortugan aarre), julkaistiin vuonna 1941 Söderströmsin kustantamana. Äiti Signe ”Ham” Hammarsten Jansson suunnitteli kirjan kannen.
image-9346
Larsin harrastuksiin kuului perhosten pyydystäminen ja tutkiminen.
Lars oli todellinen monitoimimies, joka elämänsä aikana elätti itsensä muun muassa sarjakuvapiirtäjänä, kirjailijana, postimerkkien keräilijänä ja myyjänä. Hänellä oli käytännön taitoja ja osaamista monilla aloilla. Vaatteiden ompelu, metallin takominen ja perhosten pyydystäminen olivat vain muutamia hänen monista taidoistaan.

Lars julkaisi ensimmäisen kirjansa Skatten på Tortuga (“Aarre Tortugalla”) jo vuonna 1941, vain 15-vuotiaana. Kirja kertoo kahdesta 13-vuotiaasta pojasta, jotka löytävät aartekarttan, jonka eräs merirosvo oli kätkenyt useita vuosisatoja aiemmin. Kansikuvan kirjaan on kuvittanut äiti Ham.

Kun Lasse oli 19-vuotias, hänen toinen kirjansa Härskaren (“Herranvalta”) julkaistiin. Se on seikkailutarina, joka sijoittuu kivikaudelle, ja kirjasta hän voitti Swedish Young Adult Book Award -palkinnon. Vuotta myöhemmin ilmestyi kolmas kirja …och ändå gryr dagen (“…ja silti koittaa päivä”), joka sai hyviä arvosteluja. Sekä Lars että hänen veljensä Per Olov Jansson, joka julkaisi romaanin Ung man vandrar allena (“Nuori mies vaeltaa yksin”) vuonna 1945, olivat Suomen kirjailijaliiton jäseniä ennen kuin sisar Tove liittyi siihen.

Lars ei kuitenkaan pääasiallisesti elättänyt itseään kirjailijana, vaikka hän oli jo 1970-luvun puolivälissä ehtinyt kirjoittaa seitsemän romaania. 1950-luvun alussa (1952–1956) hän ansaitsi elantonsa Aerofoto-nimisessä yrityksessä, joka otti kuvia ilmasta käsin. Yrityksen Lars perusti yhdessä valokuvaajaveljensä Per Olovin, ja lentäjä Börje Hielmin kanssa.

Toimintavuosiensa aikana kolmikko otti yli 10 000 ilmakuvaa, sekä kaupunkien rakennuksista että maaseudulta. Monet näistä ilmasta otetuista valokuvista ovat edelleen kehystettyinä ja ripustettuina talojen seinille ympäri Suomea. Työnjako oli seuraava: Börje ohjasi konetta, Per Olov kuvasi ja Lasse myi kuvia Helsingin alueella.

Sarjakuvien tekemisen, muuumibisnesten ja kirjailijan työn lisäksi Lars ansaitsi vuosien varrella rahaa myös postimerkkien ja taiteen ostamisesta ja myymisestä. Hän oli kätevä käsistään ja harrasti vapaa-ajallaan muun muassa vaatteiden ompelua, metallin takomista ja perhosten pyydystämistä.

Haluatko tietää enemmän Larsista ihmisenä? Alla olevassa lyhyessä dokumentissa Larsin perhe, ystävät ja entiset kollegat kertovat lämpimistä muistoistaan hänestä.

image-9322
04

Rakkaus saaria ja seikkailuja kohtaan


Lars rakasti seikkailua ja haaveili nuorena muuttavansa Tongalle, mutta hänen rakkautensa saaria kohtaan toteutui erityisesti Ibizalla ja ennen kaikkea Pellingin saaristossa.

Toisen maailmansodan teini-ikäisenä kokenut Lars haaveili matkasta kauas pois kotimaastaan Suomesta. Vuonna 1945 hänellä oli pitkälle suunniteltu aikomus muuttaa Tongan saarivaltioon, ja kun vanhempi veljensä Per Olov kieltäytyi lähtemästä mukaan, hän yritti saada Tovea mukaan suunnitelmiinsa. Epäselvää on kuinka vakavasti muuttoa oli ajateltu, mutta unelma lopulta kariutui, kun Lars kirjoitti saarivaltion brittiläiselle konsulille ja sai vastauksen, että maahanmuuttajia ei voitu ottaa vastaan sodan jälkeisten heikkojen sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden vuoksi.

Tongan sijaan Lars ja Tove yhdessä rakensivat 1940-luvun lopulla Pellingin saaristoon kesämökin, jonka he nimesivät Vindrosens husiksi. Kun Tove 1960-luvulla rakensi talon Klovharun saarelle ja alkoi viettää kesiä siellä yhdessä elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa, Lars ja hänen tyttärensä Sophia jäivät saarelle Ham-äidin kanssa. 1960-luvun loppupuolen kesät, jolloin Lars ja Ham huolehtivat yksin Sophiasta tämän äidin kuoltua, innoittivat Tovea kirjoittamaan rakastetun kirjan Kesäkirja. Sophian varhaislapsuuden talvet vietettiin Ibizalla, joten 1960-luvulla Lars asui pääosin saarilla.

Lars oli luonteeltaan käytännöllinen, mikä tuli hyvin tarpeeseen perheen pitkien kesien aikana Pellingin saaristossa. Hän rakensi taloja ja kalasti, ja myöhemmin isoisänä luki kirjoja lapsenlapsilleen, opetti heille, miten kala perataan, ja miten tehdään jousi. Kesäiset yhdessäolot Pellingissä olivat intensiivisiä eivätkä rajoittuneet ainoastaan Janssonin perheeseen, vaan myös ystäviin, jotka myöhemmin kaikki hankkivat kesämökkejä alueelta.

1960–1980-luvuilla Lars vietti useita kesäviikkoja Lapissa kultaa kaivaen. Yhdessä veljensä Per Olovin kanssa he kehittivät järjestelmän, jossa eräänlaisella imurilla imettiin hiekkaa ja sedimenttiä joenpohjan halkeamista, joihin kultahiput, joskus jopa klöntit, olivat kerääntyneet. Veljekset ja heidän ystävänsä, ja toisinaan myös tyttärensä Sophia, nukkuivat teltoissa ja kestivät kaikkea sateisista viikoista valtavaan hyttysmäärään.

Joskus he löysivät niin paljon kultaa, että Lars pystyi sulattamaan ja tekemään siitä rannekoruja ja korvakoruja. Kun Lars juuri oli ottanut ohjat Muumipeikko-sarjakuvasta, hän sai inspiraationsa Lapin kultakuume-seikkailuistaan ja loi tarinan Muumipeikko ja kullankaivajat (1961).

Pakollinen sukellus jääkylmään veteen, kullankaivuu Lapissa ja poliisin väliintulo ovat vain muutamia Larsin kokemista seikkailuista! Alla olevassa lyhyessä dokumentissa Larsin kummipoika Sebastian Hielm ja Larsin tytär Sophia Jansson kertovat rakkaimmista muistoistaan Lassesta.

image-9349
Lars vietti kesäisin mielellään aikaa Pellingin saaristossa.
image-9350
image-9355
Lars ja hänen veljensä Per Olov etsivät kultaa Lapissa useina kesinä 1960- ja 1980-luvuilla, ja tämä kiinnostus innoitti Larsia luomaan sarjakuvan Muumipeikko ja kullankaivajat (1961).
Lars rakasti seikkailua ja haaveili nuorena muuttavansa Tongalle, mutta hänen rakkautensa saaria kohtaan toteutui erityisesti Ibizalla ja ennen kaikkea Pellingin saaristossa.

Toisen maailmansodan teini-ikäisenä kokenut Lars haaveili matkasta kauas pois kotimaastaan Suomesta. Vuonna 1945 hänellä oli pitkälle suunniteltu aikomus muuttaa Tongan saarivaltioon, ja kun vanhempi veljensä Per Olov kieltäytyi lähtemästä mukaan, hän yritti saada Tovea mukaan suunnitelmiinsa. Epäselvää on kuinka vakavasti muuttoa oli ajateltu, mutta unelma lopulta kariutui, kun Lars kirjoitti saarivaltion brittiläiselle konsulille ja sai vastauksen, että maahanmuuttajia ei voitu ottaa vastaan sodan jälkeisten heikkojen sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden vuoksi.

Tongan sijaan Lars ja Tove yhdessä rakensivat 1940-luvun lopulla Pellingin saaristoon kesämökin, jonka he nimesivät Vindrosens husiksi. Kun Tove 1960-luvulla rakensi talon Klovharun saarelle ja alkoi viettää kesiä siellä yhdessä elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa, Lars ja hänen tyttärensä Sophia jäivät saarelle Ham-äidin kanssa. 1960-luvun loppupuolen kesät, jolloin Lars ja Ham huolehtivat yksin Sophiasta tämän äidin kuoltua, innoittivat Tovea kirjoittamaan rakastetun kirjan Kesäkirja. Sophian varhaislapsuuden talvet vietettiin Ibizalla, joten 1960-luvulla Lars asui pääosin saarilla.

Lars oli luonteeltaan käytännöllinen, mikä tuli hyvin tarpeeseen perheen pitkien kesien aikana Pellingin saaristossa. Hän rakensi taloja ja kalasti, ja myöhemmin isoisänä luki kirjoja lapsenlapsilleen, opetti heille, miten kala perataan, ja miten tehdään jousi. Kesäiset yhdessäolot Pellingissä olivat intensiivisiä eivätkä rajoittuneet ainoastaan Janssonin perheeseen, vaan myös ystäviin, jotka myöhemmin kaikki hankkivat kesämökkejä alueelta.

1960–1980-luvuilla Lars vietti useita kesäviikkoja Lapissa kultaa kaivaen. Yhdessä veljensä Per Olovin kanssa he kehittivät järjestelmän, jossa eräänlaisella imurilla imettiin hiekkaa ja sedimenttiä joenpohjan halkeamista, joihin kultahiput, joskus jopa klöntit, olivat kerääntyneet. Veljekset ja heidän ystävänsä, ja toisinaan myös tyttärensä Sophia, nukkuivat teltoissa ja kestivät kaikkea sateisista viikoista valtavaan hyttysmäärään.

Joskus he löysivät niin paljon kultaa, että Lars pystyi sulattamaan ja tekemään siitä rannekoruja ja korvakoruja. Kun Lars juuri oli ottanut ohjat Muumipeikko-sarjakuvasta, hän sai inspiraationsa Lapin kultakuume-seikkailuistaan ja loi tarinan Muumipeikko ja kullankaivajat (1961).

Pakollinen sukellus jääkylmään veteen, kullankaivuu Lapissa ja poliisin väliintulo ovat vain muutamia Larsin kokemista seikkailuista! Alla olevassa lyhyessä dokumentissa Larsin kummipoika Sebastian Hielm ja Larsin tytär Sophia Jansson kertovat rakkaimmista muistoistaan Lassesta.

Lähteet ja oikeudet:

Teksti

Andrea Reuter

Suomenkielinen käännös

Milla Kallijärvi

Lähteet

Jansson, Sophia. Kolme saarta: isä, äiti ja minä. Siltala, 2025.

Tolvanen, Juhani. Muumisisarukset Tove ja Lars Jansson: Muumipeikko-sarjakuvan tarina. WSOY, 2000. 

Haastattelut: Paul Gravett, Sebastian Hielm, Sophia Jansson, Christer Timgren, Boel Westin, James Zambra, Thomas Zambra.

Kuvaoikeudet

01 © Per Olov Jansson

02 © Per Olov Jansson

03 © Moomin Characters kokoelma

04 © Moomin Characters kokoelma

05 © Per Olov Jansson

06 © Museovirasto

07 © Moomin Characters™

08 © Per Olov Jansson

09 © Signe Hammarsten Jansson

10 © Per Olov Jansson

11 © Moomin Characters kokoelma

12 © Per Olov Jansson

13 © Per Olov Jansson

14 © Moomin Characters™

Dokumenttivideoiden klipit:

Ote animaatiosarjasta Muumilaakson tarinoita (1990):

© Moomin Characters TM

Animaatio © Dennis Livson & Kindernet Entertainment Ltd

Ote dokumentista Muumimuistelmat (Charlotte Airas, 2006):

Yle

Ote ohjelmasta Guld från flodens botten (Per Olov Jansson, 1984):

Yle


MUUT HENKILÖT

Signe Hammarsten Jansson

Signe Hammarsten Jansson

Viktor Jansson

Viktor Jansson

image-6100

Per Olov Jansson

image-9325

PRIVACY POLICY / COOKIE POLICY / COOKIE SETTINGS / SITE CREDITS

SUBSCRIBE TO THE NEWSLETTER
INSTAGRAM

© MOOMIN CHARACTERS ™
© TOVE JANSSON

Our website uses cookies and tracking scripts to improve your experience and analyze the traffic.
Find out more from our Privacy Policy & Cookie Policy.