Kun Tove Jansson ja hänen elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilä saivat 1970-luvun alussa kutsun Japaniin, he eivät tienneet, että matkasta kasvaisi kahdeksan kuukautta kestänyt maailmanympärimatka ja yksi heidän elämänsä tärkeimmistä yhteisistä seikkailuista. Japanissa Tovea odotti miljoonayleisö ja ensimmäinen (epäonnistunut) muumianimaatio – ja matkalle hän lähti mukanaan huolellisesti valmisteltu japaninkielinen puhe, jonka hän opetteli ääntämystä myöten täydelliseksi.

Japanin ensimmäinen muumianimaatio sensuroitiin – Tove puolusti muumien olemusta

Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä jakoivat intohimon matkustamiseen, ja heidän suuren matkansa lähtölaukaus oli Japanin televisiolta tullut kutsu. Tove oli saanut kutsun jo aiemmin, mutta ei ollut voinut lähteä iäkkään äitinsä, Signe “Ham” Hammarsten Janssonin, vuoksi. Hamin kuoltua vuonna 1970 avautui mahdollisuus toteuttaa matka seuraavana vuonna.

Japanilaisten kiinnostus muumeihin oli kasvanut nopeasti 1960-luvun lopulla, kun muumikirjojen japaninkieliset käännökset ilmestyivät. Fuji Television ehti tuottaa vuosina 1969–1970 65 jakson mittaisen animaatiosarjan Mūmin, joka oli löyhästi inspiroitunut Janssonin tarinoista mutta tehty ilman ennakkosopimuksia Toven kanssa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että tuolloin tuntematon Hayao Miyazaki, joka myöhemmin tuli maailmankuuluksi Studio Ghiblin perustajana, työskenteli sarjassa animaattorina.

Matkan aikana käydyt tekijänoikeusneuvottelut paljastivat, kuinka kauas animaatio oli ajautunut muumien alkuperäisestä hengestä. Tove koki sarjan niin vieraaksi, että kielsi sen esittämisen Japanin ulkopuolella. Päätös oli vahva kannanotto siitä, millaisia muumien tuli olla ja millaisia arvoja heidän maailmansa edusti.

Tove Janssonin japaninkielinen puhe miljoonayleisölle

Ennen matkaa Tove ja Tuulikki valmistautuivat syvällisesti: he lukivat kirjallisuutta Japanista ja sen kulttuurista, ja hankkivat muun muassa runsaasti tuliaisia, sillä japanilaiseen vieraanvaraisuuteen kuului lahjojen vieminen.

Tokiossa Tovella oli edessään televisioesiintyminen, joka tavoittaisi miljoonia katsojia. Hän halusi puhua japaniksi, ei paperista lukien vaan ulkoa. Ennen matkaansa, Tove harjoitteli ääntämystä ja sävyjä tuntikausia arkkitehdin, Hidaya Ogawan opastuksessa. Ogawa työskenteli tuolloin Tuulikki Pietilän veljen Reima Pietilän arkkitehtitoimistossa.

”Hidaya luki tekstin edellä, Tove perässä. Tove oli uskomattoman taitava, hän kuunteli ja osasi jäljitellä äänensävyjä ja tarkasti oikeaa kielen rytmiä. Hänellä oli apunaan synnynnäinen kielitaju ja musikaalisuus”, Tuulikki kertoo kirjassa Toven matkassa – Muistoja Tove Janssonista (2002).

Tuulikki nauhoitti puheharjoituksia Suomessa vanhalla nauhurillaan: Tove ja Hidaya korjasivat ääntämystä edestakaisin, kunnes oikea rytmi löytyi. Tuulikin mukaan Tove ei ollut tyytyväinen ennen kuin puhe kuulosti täysin luonnolliselta. Lopulta Tokiossa hän puhui 800 kuulijalle juhlatilaisuudessa – ja esiintyi televisiossa miljoonille.

Kuuntele videolta, kuinka Tove Jansson harjoittelee pitämäänsä puhetta japaniksi. Kuvituskuva on Tuulikin kuvaamaa kaitafilmimateriaalia, jossa näkyy myös japanilaisia värillisiä muumeja.

Kaitafilmin ensimmäiset sekunnit – Tuulikki Pietilästä tulee kuvaaja

Japaninmatkan myötä Tuulikista tuli myös dokumentaristi. Hänen äitinsä oli kehottanut hankkimaan kaitafilmikameran, jotta hän näkisi myöhemmin, millainen matkasta tuli. Tuulikki noudatti neuvoa, vaikka ei ollut ennen valokuvannut saati filmannut.

”Ostin siis Konicani. Muistan vielä hinnankin, 117 jeniä. Ensimmäiset filmiotokset tein hotelli Otanin puutarhassa. Tove tekstasi pahvilapulle japanilaisittain: »Tove san ja Tooticki san Japanissa.» Kuvasimme toisiamme ja puutarhaa.”

Tuulikki kertoo, kuinka heidän oppaansa Tamiko Bjernérin mies antoi hänelle ainokaisen ohjeen: ”Hyvää jälkeä saat ellet liikuta kameraa. Pidä se vain paikallaan ja anna kohteen liikkua.” Ohje jäi Tuulikin mieleen – ja kaitafilmikuvaamisesta tuli hänen elinikäinen harrastuksensa. Hän filmasi ”kilometreittäin”, ja kuten hän itse sanoi: ”paras aiheeni on aina ollut Tove.”

Kaksi menolippua ja uusi maailma – matka jatkuu Japanista ympäri maapallon

Ennen matkaa Tuulikki oli ehdottanut, että Tove pyytäisi japanilaiselta tv-yhtiöltä yhden meno-paluulipun sijaan kaksi menolippua. Yhtiö suostui, ja kuukauden Japaninvierailun jälkeen pariskunta jatkoi omakustanteisesti eteenpäin. Seitsemän seuraavan kuukauden aikana he matkustivat mm. Havaijilla, Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Lue lisää matkasta täältä. 

Japaninmatka, Toven huolella opeteltu japaninkielinen puhe ja Tuulikin ensimmäiset kaitafilmimateriaalit jäivät kuitenkin matkan sydämeksi – ja yhdeksi heidän yhteisen elämänsä rakastetuimmista luvuista.