Tove Jansson Tuulikki Pietilän linssin läpi – katso videot Klovharulta
Tuulikki Pietilä hankki ensimmäisen Konica-kameransa hänen ja Tove Janssonin vuosien 1971-1972 suurella maailmanympärimatkalla. Ennennäkemättömät, Pietilän ahkerasti kuvaamat kaitafilmit Suomen saaristossa raottavat meille nyt arkisia mutta iloisia hetkiä 80-luvun Klovharulta.
Taidegraafikko, professori Tuulikki Pietilä on tunnettu mm. suomalaisen taidegrafiikan keskeisimpänä vaikuttajana, Tove Janssonin puolisona ja muumikirjojen Tuu-tikin esikuvana, mutta myös ahkerana kaitafilmien kuvaajana. Ensimmäisen Konica-merkkisen kameransa hän hankki Japanista vuonna 1971 maailmanympärimatkallaan Tove Janssonin kanssa. Kamera ja Tuulikki oli sittemmin erottamaton kaksikko.
Ennennäkemätöntä materiaalia kaitafilmikokoelmasta
Pariskunnan yhteisistä ulkomaanmatkoista ympäri maailmaa on kertynyt satoja, ellei tuhansia tunteja Pietilän kuvaamaa kaitafilmimateriaalia. Kaitafilmeille on taltioitunut myös lukemattomia hetkiä Janssonin ja Pietilän yhteisestä elämästä Klovharun saarella Pellingissä. Vuonna 1964, 60 vuotta sitten, neljään suuntaan katsova pieni mökki pienellä ulkoluodolla Suomenlahdella alkoi rakentua. Mökin suunnittelivat Pietilän veli, arkkitehti Reima Pietilä yhdessä arkkitehtipuolisonsa Raili Pietilän kanssa. Klovharun saari ja mökki olivat Janssonin ja Pietilän koti liki kolmenkymmenen kesän ajan.
Huoneessa olisi neljä ikkunaa, yksi joka seinällä. Kaakossa annoimme tilaa suurille myrskyille jotka raivoavat saaren poikki, idässä kuu saa peilailla laguunissa ja lännessä on kallioseinämä jossa kasvaa sammalta ja kallioimarretta. Pohjoiseen on voitava tähystää jotta näkisi mitä on tulossa ja ehtisi totutella.
Tove Jansson & Tuulikki Pietilä
Haru, eräs saari
Allaolevat ennennäkemättömät videot ovat pieni osa Pietilän mittavaa kaitafilmikokoelmaa. Näissä 80-luvulla kuvatuissa videoissa Tuulikki Pietilä on taltioinut niin saaren arkista eloa ilman juoksevaa vettä, kuin myös kukkaisia tunnelmia Janssonin syntymäpäiväjuhlien jälkeisenä päivänä. Kesät saarella olivat kaksikolle mieluisia kuukausia työskennellen ja puuhaillen meren ympäröimänä.
Tove Jansson syntymäpäiväjuhliensa jälkeen kukkien keskellä Klovharulla 1989.
Tove Jansson Klovharulla 1986.
Tove Jansson ruokkii lokkeja Klovharulla 1983.
Tove Janssonin arkiset askareet mökkisaarella ilman juoksevaa vettä ja sähköä, 1983.
Kaitafilmien materiaalista on tehty myös kaksi Kanerva Cederströmin ja Riikka Tannerin ohjaamaa dokumenttielokuvaa, Haru, yksinäisten saari (1994) sekä Tove ja Tooti Euroopassa (2004).
Lahjoituksia taidemuseoille, oppilaitoksille sekä arkistoon
Vuonna 1995 78-vuotias Tuulikki Pietilä lahjoitti koko kaitafilmikokoelmansa Suomen elokuva-arkistolle. Lahjoitetussa kokoelmassa on mukana myös hänen veljensä, arkkitehti Reima Pietilän kuvaamaa materiaalia.
Kaitafilmikokoelmalahjoituksen lisäksi vuonna 2009 menehtynyt Pietilä testamenttasi koko taidetuotantonsa, noin 1400 työtä, Ateneumin taidemuseolle. Lisäksi hän testamenttasi laajan elokuvakokoelmansa elokuvataiteen opiskelijoille ja tutkijoille. Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustieteen laitos sai testamentin myötä lähes 10 000 elokuvan videoarkiston sekä mittavan elokuvakirjallisuuskokoelman.
Yhdessä Pietilän kanssa Tove Jansson lahjoitti Tampereen taidemuseolle vuonna 1986 taidekokoelman, joka piti sisällään 1009 teosta ja 38 kuvaelmaa. Lahjoitukseen kuului muun muassa Janssonin kirjojen alkuperäisiä kuvituksia, luonnoksia, taidetta ja esineistöä sekä Janssonin, Pietilän ja heidän ystävänsä Pentti Eistolan kolmiulotteisia muumiaiheisia kuvaelmia. Jansson ja Pietilä täydensivät kokoelmaa myös myöhemmin.
Vuonna 1991 pariskunta lahjoitti Klovharun mökin Pellinge Hembygdsförening-kotiseutuyhdistykselle. Nykyään mökkiä vuokrataan kesäkuukausina taiteilijaresidenssinä lukuun ottamatta yhtä vuotuista vierailuviikkoa heinäkuun lopussa.