---

Kahden voimanaisen elämänpolut limittyvät suomalaisen taiteen ja kulttuurin kehityksessä. Tove Janssonin ja Maire Gullichsenin elämäntyöt ovat esimerkki rohkeudesta, periksiantamattomuudesta ja luovuudesta aikana, jolloin naisten asema taide- ja kulttuurimaailmassa oli täynnä haasteita. 

---

Minna Canthin päivä, joka myös tunnetaan tasa-arvon päivänä Suomessa, on hyvä hetki tutustua Tove Janssonin ja Maire Gullichsenin elämien risteyskohtiin. Sekä Janssonin että Gullichsenin työtä yhdisti pyrkimys murtaa rajoja – niin taiteellisia kuin yhteiskunnallisia. He rikkoivat aikansa lasikattoja ja loivat tilaa uusille sukupolville. 

Vapaa Taidekoulun perustaja ja oppilas

Opiskeluajan 1930-luvun Helsingissä Tove Jansson oli osa kansainvälisyyteen suuntautunutta modernistien sukupolvea. Janssonin taiteellinen kieli kehittyi omaleimaiseksi. Hän ei koskaan liittynyt tiukasti abstraktistien liikkeeseen vaan haki omat vaikuttimensa eurooppalaisesta modernismista ja loi persoonallisen tavan yhdistää narratiivisuus ja kuvataiteellinen ilmaisu. Lue lisää Janssonin monipuolisuudesta taiteilijana täältä.

Maire Gullichsen (1907–1990) oli puolestaan yksi Suomen modernismin suurista taustavaikuttajista. Hän ei ainoastaan ollut taiteen mesenaatti ja Artekin perustajajäsen, vaan myös aktiivinen toimija, joka avasi ovia kansainväliselle taiteelle Suomessa. Vuonna 1935 hän oli perustamassa Artekia nimenomaan nykytaiteen keskukseksi. Nimi Artek tulee sanoista art (taide) ja teknologia. Nykyään Artek tunnetaan erityisesti myös suomalaisten mestareiden sekä kansainvälisten johtavien muotoilijoiden suunnittelemista huonekaluista, valaisimista sekä sisustustuotteista. 

Gullichsenin ansiosta Suomeen saatiin merkittäviä modernismin mestareiden näyttelyitä, kuten Fernand Légerin ja Aleksander Calderin teoksia. Hänen visionsa yhdistää taide, muotoilu ja arkkitehtuuri kantaa hedelmää edelleen. Hän perusti Vapaa Taidekoulun, jossa Tove Janssonkin vietti aikaa piirtäen elävää mallia ja syventäen taiteellista ilmaisuaan.

Yhteys kahden kulttuurivaikuttajan välillä

Vuonna 1946 Tove Jansson vietti juhannusta Maire Gullichsenin kutsumana Villa Maireassa, Gullichsenin modernistisessa kodissa, joka on edelleen suomalaisen arkkitehtuurin ja Alvar Aallon merkkiteos. Vierailunsa aikana Jansson myös työskenteli maalausten parissa yksityiskiinteistössä Porissa, ja tapansa mukaan kirjoitti ahkerasti päiväkirjaansa merkintöjä kokemuksistaan. 

---

Ti 11.6. ”Poriin. Autolla Maireaan, luksusbungalow uima-altaalla ja mitä vielä. 10 vuorineuvosta saunaan. Tämä on luonnonläheinen ympäristö.”

---

Su 23.6. ”Juhannussalko, siltatanssit, haitari, viiniä, Puck-maista käyttäytymistä, sauna, auringonnousu-uinti saarelle, aamutappelu, tanssia juhannussalon ympärillä, puhetta ja ruokaa ja kaikkea mitä kaipasin. 20 kesää Pellingissä. Hyvä, että olen kokenut tällaistakin.”

Janssonin Villa Mairean vieraskirjaan vierailullaan jättämä kokosivun kuvitus ja runo kuvastavat hänen herkkää ja humoristista otetta, mutta myös syvää arvostusta, jota hän tunsi Maire Gullichsenia ja tämän kotia kohtaan.

“Vaaleaa puuta. Lasia, valoa ja kukkivia puita.
Ihanassa talossa, jossa jokainen linja on selkeä.
Käsittää, että kodin pitää olla runo
Ja vailla teräviä kulmia siellä asuville –
Te kaksi olette sopusoinnussa sen kanssa
Koristitte sen kuin ystävä koristetaan –
Lämpimän ilon, kirkaan värin, vapaan sanan löysin täältä
Joukosta kukkien, joista Maire kaunein on!”

Käännös: Mairea-säätiö

Tove Janssonin ja Maire Gullichsenin elämät ja saavutukset ovat muistutus siitä, kuinka yksittäisten rohkeiden naisten työ voi vaikuttaa laajasti kulttuuriin ja tasa-arvoon. Minna Canthin perinnön hengessä he olivat muutoksentekijöitä, jotka omalla panoksellaan avasivat tietä tuleville sukupolville niin taiteessa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Artekin ja Muumien juhlavuoden yhteistyö

Gullichsenin perustaman Artekin 90-vuotisjuhlavuosi ja Muumien 80-vuotinen tarina tarjoavat tänä vuonna syyn juhlaan. Artek + Muumit -kokoelma tuo yhteen jaetut arvot – osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden. Graafisin muumiyksityiskohdin koristellut Jakkara 60 Juhla ja Kaappi 250 Juhla ilmentävät suomalaista vieraanvaraisuutta, joka kukoistaa spontaanisti ja rennosti. Lue yhteistyöstä lisää täältä.