Tove Jansson piirsi paljon erilaisia kortteja mittavan uransa aikana – onnittelukortteja, pääsiäiskortteja, eläinaiheisia kortteja sekä tässä artikkelissa esiteltäviä joulukortteja. 

Miltä Tove Janssonin joulutervehdys näyttäisi? Alla esitellyt joulukortit ovat esimerkkejä hänen tyylistään 1940-luvun alusta, jolloin hän uskomattomalla tahdilla maalasi akvarellein kymmeniä postikortteja eri tarkoituksiin.

Postikorttien luominen tarjosi hänelle tulonlähteen monissa elämänvaiheissa. Turvatakseen tulonsa eri vaiheissa uraansa hän teki myös esimerkiksi mainoksia, julisteita ja pakkausmateriaaleja.

”…näin tonttuja ja enkeleitä kaikkialla, kuin juoppohulluuden kourissa”

Verrattuna moniin muihin töihin, postikortit olivat suhteellisen nopeita tehdä, helppo myydä, ja taiteilijan mielestä helposti vaihdettavissa matkustamiseen tarvittavaan rahaan. 

Jansson kirjoitti seuraavaa kirjeessä ystävälleen Eva Konikoffille vuonna 1942. 

“Olen saanut valmiiksi uuden joulukorttien sarjan – Taidekorttikeskus korotti alkuperäisen hinnan 300:- per kpl 1000 markkaan enkä minä enää voinut kieltäytyä. 4 sarjaa vuodessa. Koni, se merkitsee 40 000 mk. Ja se merkitsee – sen lisäksi mitä tienaan maalaamisella – sekä Bretagnea, Italiaa – Amerikkaa! – ehkä joskus Balia… jos raha pitää arvonsa.” 

“Voin tehdä kortin päivässä jos työskentelen lakkaamatta ja rauhallisesti – ja 1,5 jos työskentelen lakkaamatta hurjasti. Kuluneen viikon aikana olen tehnyt 2 päivässä ja lopulta näin tonttuja ja enkeleitä kaikkialla, kuin juoppohulluuden kourissa”, hän jatkoi, kuten siteerattu Boel Westinin kirjassa Sanat, kuvat, elämä. 

Kortit, joihin Tove Jansson todennäköisimmin viittaa kirjeessään, on esitelty tässä. Ne ovat osa 18 kortin kokonaisuutta, jotka kuvaavat perinteisiä pohjoismaisia jouluaiheita. 

Kortit vuonna 1942 julkaisi Taidekorttikeskus, taidekorttien kustantaja. Aiemmin samana vuonna, Jansson oli luonut humoristisen eläinkorttisarjan sekä pääsiäiskortteja eläimistä ihmisten vaatteissa.  

Monet näistä joulukorteista esittelevät joko eläimiä tai myyttisiä satuolentoja. 

Yhdessä kortissa kolme joulutonttua valmistelevat lintujen talviruokintaa – mitä monet suomalaiset tekevät joka talvi.

Toisessa kortissa on joukko tonttuja hirven kanssa. Hirveä kutsutaan toisinaan metsän kuninkaaksi Toven kotimaassa Suomessa. Hirvet eivät ole kovin tavallinen joulukorttiaihe Suomessa, jossa eniten jouluisin esillä oleva eläin on poro, joka on Lapin kotoperäinen eläin.

Kuten usein Tove Janssonin kohdalla, postikortit ovat täynnä runsasta tarinankerrontaa ilman sanoja. Jokainen voi itse keksiä omia tarinoitaan Janssonin hurmaavien kuvien ruokkimana.

Kolmas kortti kuvaa rauhallista ympäristöä, jossa enkeli laskeutuu pieneen mökkiin lumen peittämässä metsässä. Kuvassa on myös hahmo matkalla kohti mökkiä läpi korkeiden lumikinosten.

Näemme hahmon vain takaapäin, ja onkin vaikea sanoa, onko se mies- vai naishahmo – kenties se on itse Joulupukki?

Haluatko tietää lisää Tove Janssonin joulutervehdyksistä? Tässä artikkelissa on kirje, jonka Tove Jansson kirjoitti vuonna 1963 joulupukin roolissa vastaten kaikille lapsille, jotka ovat kirjoittaneet joulupukille. Joulupukki kirjoittaa yksinäisyydestään, joululahjasuunnitelmistaan sekä rauhankaipuustaan.

Joulukirje on alunperin Suomen ulkoministeriön sanomalehtitoimiston tilaama vastauksena kaikkiin kirjeisiin, joita lapset ympäri maailman kirjoittivat joulupukille Suomessa.

Lisää Tove Janssonin taiteesta Galleria-sivulla www.tovejansson.com.