Tove Janssonin juhannuskuvat satiirilehti Garmin kansissa
Tove Jansson tunnetaan maailmalla muumien luojana, mutta hänen taiteellinen sielunmaisemansa alkoi muotoutumaan jo pienessä, teräväkielisessä toimituksessa: ruotsinkielisessä satiirilehti Garmissa, jonka sivuille hän piirsi yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Poliittisten pilakuvien rinnalla Tove kuvitti lehteen myös vuodenaikojen rytmissä eläviä kansikuvia, ja juhannus, suomalaisen kesän huipentuma, oli aihe, johon hän sai palata yhä uudelleen.
Garm – taistelukenttä ja kuvittajan kasvualusta
Vuonna 1923 Henry Reinin perustama Garm profiloitui kirjallisuuteen ja kulttuuriin painottuvana satiirilehtenä, mutta se oli myös poliittisesti hyvin kantaaottava. Lehti luonnehti omaa linjaansa ”demokraattiskonservatiiviseksi”, ja sen hampaisiin joutuivat vuosien varrella niin oikeiston kuin vasemmistonkin ääriliikkeet.
Tove Jansson aloitti uransa Garmissa jo 15-vuotiaana vuonna 1929 äitinsä Signe “Ham” Hammarsten Janssonin jalanjäljissä. Ham oli työskennellyt lehdessä sen perustamisesta asti ja Tove puolestaan työskenteli lehden palveluksessa sen loppuun saakka vuoteen 1953. Tuona lähes neljännesvuosisadan mittaisena kautena hän piirsi lehteen noin sata kansikuvaa sekä noin 500 muuta kuvitusta.
Garm-lehden juhannusnumeron kansi, kesäkuu 1947Kansikuvissaan Tove kuvasi kaikkea taiteilijan elämästä sotavuosien tapahtumiin. Toisen maailmansodan aikana hänestä tuli lehden tärkein kuvittaja, joka omalla nimellään arvosteli muun muassa vihollismaiden johtajia.
Juhannus – ilon ja rauhan kuva sodan varjossa
Garm-lehden juhannusnumeron kansi, kesäkuu 1941Garm-lehden kuukausittaisessa rytmissä kesänumerot olivat erityislaatuisia. Juhannuksen ympärille sijoittuvat värilliset kansikuvat toivat lehdelle leikkimielisen, maisemallisen ja usein myös vahvasti suomalaisen luontosuhteen värittämän sävyn. Tove, joka kasvoi taiteilijaperheessä ja vietti lapsuutensa kesät Itämeren rannoilla, tunsi valoisat kesäyöt ja juhannuksen perinteet.
Suomen sotavuosina 1939-1944 juhannuskansikuvien merkitys muuttui. Kun toinen maailmansota raivosi Euroopassa ja Suomi eli jatkosodan poikkeusoloja, kesäinen luontokuva ei ollut pelkkä koristelu vaan muistutus esimerkiksi siitä, mitä rauhan arki voisi olla. Garmin satiiriset piirrokset ja kansikuvat tunnettiin avoimesti antifasistisina ja rohkeasti kantaaottavina ja juhannuskannet edustivat tämän kokonaisuuden hellempää puolta.
Garm-lehden juhannusnumeron kansi, 1940.
Kesän 1943 kansikuvassa näkyy kuinka Tove Janssonilla oli runsaasti kokemusta siitä, miten kesäkuun alussa siirryttiin saaristolaivalla saaristoon. Laivat olivat täpötäynnä, ja matkustajat raahasivat mukanaan kaiken, mitä he luulivat tarvitsevansa kesälomallaan. Siitä huolimatta tunnelma oli yleensä korkealla, sotavuosista huolimatta.
Vuoden 1944 juhannusnumeron kannessa lapset myyvät pääsylippuja juhannuskokkoaan katsomaan. Taustalla kieltotaulu muistuttaa pimeysmääräyksistä, sillä sodan aikana valot oli pidettävä sammutettuna.Juhannuksen kuvakieli: luonto ja valoisa yö
Tove Janssonin juhannuskansikuvissa toistuvat tunnistettavat elementit: valkoisten koivujen siluetit, kesäyön hämärässä tanssivat hahmot, juhannuskokon liekit, ja saaristoluonnon vapaus. Ihmiset tanssivat tai istuvat niityllä; maisema on avara ja tunnelmallinen.
Samassa numerossa, jonka kannessa saattoi olla kesäinen nainen koivikon laidalla, sisäsivuilla saattoi esiintyä teräväkielinen poliittinen karikatyyri. Tove hallitsi molemmat tyylit vahvasti ja onnistui tasapainoittamaan kulloinkin ajankohtaiset aiheet toimimaan yhdessä. Keskimmäinen kuva on ensimmäinen Tove Janssonin piirtämä Garm-lehden kansikuva vuodelta 1935. Muumihahmon ensiaskeleet
Garmin sivuilla teki yleisölle ensiesiintymisensä myös muumi: Toven tuolloin vielä Snorkiksi kutsuama hahmo toimi hänen piirrostensa tavaramerkkinä ja signeerauksen ohella tunnuksena. Tove Janssonin Garm-vuosien kansikuvat voidaan ajatella myös eräänlaisena taiteellisena hautomona: lehden sivuilla hän mahdollisesti kokeili tunnelmia, kuvakerrontaa ja hahmoja, jotka myöhemmin kypsyivät tarinoiksi ja niiden aihioiksi muumikirjoihin.
Tove Janssonin Snork-hahmo Garmin kansikuvassa elokuussa 1945, muutama kuukausi ennen ensimmäisen muumitarinan ilmestymistä.Perintö
Janssonin poliittiset karikatyyrit Garmissa herättivät huomiota, kun hän rohkeasti pilkkasi sekä Hitleriä että Stalinia lehtien kansissa omalla nimellään toisen maailmansodan aikana. Mutta hänen Garm-perintönsä on laajempi kuin pelkkä poliittinen rohkeus. Se on myös taiteen moniäänisyyden perintö: kyky siirtyä sujuvasti sotaisan irvailun ja juhannusyön herkkyyden välillä.
Tove Janssonin juhannuskansikuvat muistuttavat, että taiteilija tarvitsee tilaa myös ilolle ja että kevein vedoin tehty kesäkuva voi kantaa yhtä paljon totuutta kuin terävimmätkin poliittiset pisteliäisyydet.
