HAMin näyttelyssä Tove Janssonin seinämaalauksia ja ennennäkemättömiä luonnoksia
Tove Janssonin monumentaaliset julkisten tilojen seinämaalaukset ovat esillä uudella tapaa Tove Jansson – Paratiisi -näyttelyssä Helsingin taidemuseo HAMissa. Näyttely syventyy ennenkaikkea taitelijan eri tekniikoilla työstämiin suurikokoisiin teoksiin ja niiden prosesseihin sekä esittelee vastikään löytyneitä hiilipiirroksia.
Tove Janssonin julkisiin tiloihin 1940- ja 1950-luvuilla toteuttamat kunnianhimoiset tilaustyöt ovat valloittaneet HAMin näyttelytilojen kaksi kerrosta. Tove Jansson – Paratiisi esittelee taiteilijan vähemmän tunnetun seinämaalaustuotannon koko laajuudessaan, pienemmistä koristemaalauksista monumentaalikoon teoksiin.
Näyttely on kiinni ajassamme kertoen Tove Janssonin haaveilusta ja pyrkimyksistä idylliin sodan aiheuttamien haasteiden keskellä. Janssonin julkiset seinämaalaukset avaavat hetkellisiä näkymiä hänen ehtymättömään fantasiamaailmaansa.
Erilaiset maalaustekniikat ja mittava määrä julkisia maalauksia
Tove Jansson toteutti suurimman osan julkisista monumentaalimaalauksistaan kotikaupunkinsa Helsingin eri rakennuksiin, mutta suuritöisiä julkisia tilaustöitä hän teki myös muualle Suomeen, muun muassa meri-aiheset muraalit Haminaan. Näistä jokainen esitellään huhtikuuhun 2025 asti auki olevassa näyttelyssä luonnosten, varsinaisten töiden tai esimerkiksi videoiden avulla.
“Yhdellä näyttelykäynnillä HAMissa on mahdollista nähdä Tove Janssonin kaikki eri julkisissa tiloissa sijaitsevat teokset tai niiden luonnokset ja vertailla Janssonin monumentaalitaiteessaan käyttämiä aiheita sekä perehtyä niitä taustoittavaan aineistoon”, näyttelyn kuraattori ja HAM taidemuseon amanuenssi Heli Harni kertoo.
Juhlat kaupungissa ja Juhlat maalla -maalaukset taiteilija työsti al fresco -tekniikalla (märälle kalkkilaastipinnalle) metallilaatikoihin useammassa osassa, ja siksi ne pystytty jo vuonna 2015 siirtämään pysyvästi museaalisiin olosuhteisiin HAMiin ja varmistaa niiden säilyminen.
Tove Jansson: Juhlat maalla, 1947. © Tove Janssonin kuolinpesä. Kuva: HAM / Hanna Kukorelli.“Janssonin kuivalle kalkkilaastipinnalle al secco -tekniikalla maalaamiin rakennuksissa kiinteästi oleviin julkisiin maalauksiin yleisö pääsee tutustumaan paitsi niiden dokumentointien niin myös luonnosten sekä Janssonin maalausjälkeä avaavien videofilmien välityksellä”, Harni jatkaa.
Janssonin vimmainen luomiskausi
Näyttelyssä yleisö oppii tuntemaan Janssonin työteliäänä ahertajana. Hän maalasi monumentaaliset julkisten tilojen työnsä reilun kymmenen vuoden, vimmaisen luomiskauden aikana 1940-50-luvulla.
“On melkeinpä mahdotonta ajatella, miten hän ehti tehdä kaiken elämässään näinä luomisvoimaisina ruuhkavuosinaan 1940-1950 -luvuilla, sillä samalla valmistui myös kuvituksia, piirroksia, muumisarjakuvia, kirjoja, teatterilavastuksia, mainoksia ja myös maalauksia eri näyttelyihin sekä näitä monumentaalikoon julkisia tilaustöitä kymmenkunta. Maalata hän ennen kaikkea halusikin”, Heli Harni sanoo.
Tove Jansson maalaamassa. © Tove Janssonin kuolinpesä / Eva Konikoff.“Lisäksi sodan aikana ja sen jälkeen ei varmasti ollut helppoa työskennellä, kaikesta oli pulaa ja taiteilijan aikaa kului myös toverien puolesta murehtimiseen ja maalaustarvikkeiden hankintaan.”
Näyttelyssä Janssonin elinympäristö avautuu sota-ajan kuvausten ja Helsinki-maisemien kautta.
Julkiset tilaustyöt liittyivät vahvasti toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennuksen aikaan, jolloin Jansson sai monumentaaliset tilaustyönsä yleensä hyvien verkostojensa ja arkkitehtisuhteidensa kautta. Tullinpuomin talo, Apollonkadun tyttökoulu, Pitäjänmäen Strömbergin tehdas, Domus Academican opiskelija-asuntola, Auroran sairaalan lastenosasto sekä Helsingin kaupungintalon edustusravintola kaikki ovat saaneet pienistä suuriin Tove Janssonin taideteoksia tiloihinsa.
Hiilipiirrokset esillä ensimmäistä kertaa
Ennen varsinaista maalaamisperiodia julkisissa tiloissa Jansson piirsi maalausten kokoiset 1:1 hiilipiirrokset skissipaperille.
Valmiiden teosten 1:1 luonnoksia on säilynyt vuosikymmeniä yksityisessä omistuksessa, ja nyt nämä työpiirrokset on nostettu esille taiteen ystävien nähtäville selittämään Janssonin käyttämiä tekniikoita. Luonnosrullat ovat avattu tiedettävästi ensimmäistä kertaa HAMin näyttelyä varten.
Tove Janssonin työpiirrosrullien avaamista HAMissa: luonnos teokseen ”Haminan historia” (nimetön), 1952. © Tove Janssonin kuolinpesä. Kuva: HAM / Maija Toivanen.“Seinämaalausten työpiirrokset auttavat ymmärtämään hänen työskentelyään isojen mittakaavojen parissa ja miten hän on voinut hyödyntää koristemaalarin taitojaan sovittaakseen teokset osaksi julkista tilaa ja tiettyä rakennusta sen käyttötarkoituksen huomioiden”, Harni kertoo.
“Voimme vain kuvitella miten hän on ensin työstänyt aihettaan Helsingin ateljeessaan ennen kuin on matkustanut työn tilaamalle paikkakunnalle luonnosrullat mukanaan maalaamaan. Kaikki on pitänyt suunnitella paperin ja kynän avulla niin tarkasti etukäteen kuin vain mahdollista ja jäljentää sitten maalauskohteen seinäpinnalle”, Harni sanoo.
Tove Jansson, Niilo Suihko ja fresko Juhlat kaupungissa. © Tove Janssonin kuolinpesä / Per Olov Jansson.Myös värit Jansson on tutkinut tarkkaan al fresco ja al secco-maalauksissaan. Pienet värisommitelmat auttavat ymmärtämään hänen valintojaan värien suhteen monumentaaliteoksissa.
“Näitä luonnoksia on harvemmin tuotu näyttelyihin esille, sillä työluonnoksina niille ei ole niinkään annettu näyttelyarvoa”, Harni toteaa.
Näyttelyjulkaisu
HAM on työstänyt seinämaalauksista tutkimukseen perustavan näyttelyjulkaisun, johon kattavat artikkelit ovat kirjoittaneet Heli Harnin lisäksi taidehistorian asiantuntijat ja Tove Janssonin kuvataiteellista tuotantoa tutkineet filosofian tohtorit Sirke Happonen, Asta Kihlman ja Johanna Ruohonen.
”Tove Janssonin kuvataiteellista tuotantoa ei ole tutkittu niin paljon kuin hänen kirjallista tuotantoaan. On ollut erittäin mielenkiintoista huomata, miten paljon Janssonin julkiseen tilaan suunniteltua ja tehtyä tuotantoa on säilynyt nykypäiviin, ja yllättävää kyllä sitä ei ole näin kattavasti tutkittu aikaisemmin,” sanoo Harni.
Tove Jansson – Paratiisi avaa Muumi 80 -juhlavuoden
HAMin näyttely juhlistaa osaltaan Muumi 80 -juhlavuotta. Vuonna 2025 Småtrollen och den stora översvämningen (Muumit ja suuri tuhotulva) -kirjan julkaisusta tulee kuluneeksi 80 vuotta ja juhlavuoden aikana kirjaa ja muumeja juhlistetaan lukuisin eri tapahtumin.
Muumi 80 -juhlavuoden näyttely Tove Jansson – Paratiisi on avoinna HAM Helsingin taidemuseossa 25.10.2024–6.4.2025. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Moomin Charactersin kanssa.
Kansikuva: Tove Jansson: Lintu sininen, 1953. © Tove Janssonin kuolinpesä. Kuva: HAM / Maija Toivanen.
