Tove Jansson maalasi ainoan sakraalin teoksensa, Teuvan kirkon alttaritaulun, kesken vimmaista luomiskauttaan 1950-luvun alussa. Kuinka kosmopoliitti nuori naistaiteilija Helsingistä päätyi keväällä 1953 tulvien peittämälle Pohjanmaalle keskelle rakennustyömaata? Aihetta käsittelee tänä kesänä kantaesityksensä saava ooppera, dokumenttielokuva, sekä Suomea kiertämään lähtevä näyttely. 

Kiireiset vuodet monumentaalitöiden parissa

1940-luvun alussa Tove Jansson tunnettiin Suomessa erityisesti kuvataiteilijana. Rakastettu Muumilaakso hahmoineen alkoi piirtyä vasta vuosikymmenen puolivälissä ja 1950-luvulla Jansson vakiinnutti asemansa yhtenä Suomen merkittävimmistä kirjailijoista ja kuvittajista. 

1940-luvun taiteellinen läpimurto ja taiteilijaperheen laajat suhteet takasivat Janssonille lukuisia työtehtäviä. Maalaustaidetta ja eri tekniikoita mm. Ateneumissa 1930-luvun puolivälin aikoihin opiskellut Jansson hyödynsi osaamistaan julkisten taideteosten parissa, erityisesti vuosien 1941–1956 aikana. 

Häneltä tilattiin kymmeniä monumentaalikoon teoksia, seinä- ja ikkunamaalauksia julkisiin tiloihin ympäri Suomea. Lisäksi hän kirjoitti ja kuvitti muumitarinoita ja työskenteli teatterin parissa, monien muiden töiden ohella. Sodan jälkeiset vuodet olivat Suomessa jälleenrakentamisen aikaa, jolloin haluttiin koristaa tiloja, joihin kaikilla oli pääsy. Yksi monumentaalityötilauksista oli viisimetrinen alttaritaulu Teuvan kirkkoon Etelä-Pohjanmaalle. 

Naisten kirkko

Teuvan vanha kirkko tuhoutui tulipalossa hyisenä pakkasyönä 1950 ja uuden kirkon suunnittelijaksi miehistä koostuva rakennustoimikunta valitsi arkkitehti Elsi Borgin. Muun muassa Lastenlinnan ja Jyväskylän Taulumäen kirkon suunnitellut Borg yhdessä avustavan arkkitehdin Kaisa Harjanteen kanssa tilasi Tove Janssonilta alttarimaalauksen suunnittelemaansa kirkkoon Etelä-Pohjanmaalle. 

Teuvalla kirkkoa kutsutaan naisten kirkoksi, niin Borgin, Janssonin kuin myös tunnetun valaisinsuunnittelija Lisa Johansson-Papen, tekstiilisuunnittelija Dora Jungin sekä maisemasuunnittelija Maj-Lis Rosenbröijerin ansiosta. 

Al secco -tekniikalla kuivalle kalkkilaastipinnalle tehty seinämaalaus Kymmenen neitsyttä kuvaa Matteuksen evankeliumin kertomusta viidestä viisaasta ja viidestä tyhmästä neitsyestä. Jansson loi alttaritaulua varten lukuisia luonnoksia ja viimeiset luonnokset hän työsti 1:1 koossa. Hiilipussin avulla rei’itetyn luonnoksen läpi hän kopautti maalauksen ääriviivat seinään päästäkseen maalaamaan värejä.

Janssonille alttaritaulun luomisprosessi oli vaikeuksien siivittämä. Työskentelyolosuhteet, kylmässä, ikkunattomassa ja vetoisassa kirkossa olivat erittäin haastavat. Toven käyttämää lehtikultaa oli kaikkialla, hän löytää sitä jopa vaatteiden alta vatsaltaan työpäivien jälkeen. 

Elokuussa 1953 Teuvalla päivätyssä kirjeessään Vivica Bandlerille Jansson kuvailee työtään:

”Onneksi alttaritaulu ei vaikuta liian pieneltä, vaikka olin siitä huolissani. Se sopii nimittäin kauniisti Elsi Borgin suhteisiin ja jos pidän pinnat suurina ja yksinkertaisina ja piirrän ääriviivat kuten freskoihin, niin sitä voi kyllä katsoa vähän kauempaakin.”

Alttaritaulun rahoittajan, lahtelaisen pukutehtaan omistajan Erland Luoman, kanssa Janssonilla oli jatkuvaa vääntöä – hän halusi muun muassa ikuistaa tauluun tyttärensä ja oman nimensä. Mutta rahan voima on rajallinen – Luoma ei saa läpi viimeistä vaatimustaan – että Tove tekisi alttaritaulusta sovittua suuremman. Se on yksinkertaisesti liian myöhäistä, sillä työ on jo melkein valmis ja kirkon vihkiminen on jo ovella.

Tove Jansson -aiheista ohjelmaa Teuvalla kesällä 2024

Janssonin ainoa sakraali työ, Kymmenen neitsyttä, saa oman oopperansa kesällä 2024 alttarimaalauksen synnyinsijoilla Teuvan kirkossa. Korsholman Musiikkijuhlien tuottama Tove Teuvalla -ooppera on puhutteleva ja valoa tuova teos, joka yhdistää Toven ja Teuvan, yksilön ja yhteisön sekä liikkuu monilla tasoilla kiinnittäen huomiota kauneuteen ja toivoon ympäröivän maailman kipukohtien keskellä.

Oopperan oheisohjelmana toimiva Moomin Charactersin tuottama “Tove Jansson ja kymmenen neitsyttä” -dokumenttielokuva antaa puolestaan uutta näkökulmaa pieneen maaseutupitäjään ja Tove Janssoniin taiteilijana. Elokuvassa kuullaan tutkijoiden havaintoja sekä aikalaisten muistoja Janssonista ja alttarimaalauksesta sekä syvennytään taiteilijan ajatuksiin eri maalaustekniikoista työkirjan merkintöjen ja kirjeiden kautta. 

Tove Janssonin henkilökohtaisten kirjeiden ja merkintöjen lisäksi dokumenttielokuvassa on mukana runsaasti arkistomateriaalia, mukaan lukien Tove Janssonin elämänkumppani Tuulikki Pietilän kuvaamaa ennennäkemätöntä kaitafilmimateriaalia. Äänen Tove Janssonille elokuvassa antaa näyttelijä Alma Pöysti ja kertojana toimii hänen veljensä, näyttelijä Oskar Pöysti.

Dokumentin ohella oopperan oheisohjelmana toimiva Elsin ja Toven matkassa -kiertonäyttely  paneutuu Teuvan kirkon suunnitteluun ja taiteeseen ja esittelee monipuolisesti Teuvan kirkkoa, sen arkkitehtuuria ja taidetta. Näyttelyssä paikallisen yhteisön tunneside kirkkoon tulee koskettavasti esiin surun ja juhlan hetkinä. 

Tutustu oheisten tapahtumien lipunmyyntiin täällä. Dokumenttia tullaan esittämään myös Tove Jansson Paratiisi -näyttelyssä HAM Helsingin taidemuseossa lokakuusta 2024 eteenpäin.