Tove Janssonin Pariisin matkat eivät jääneet siihen kun hän oli käynyt kaupungissa ensimmäisen kerran nuorena taideopiskelijana. Tässä Tove Janssonin Pariisi -sarjan toisessa osassa keskitytään kahteen merkittävään vierailuun kaupungissa, jotka Tove teki yhdessä vanhempiensa kanssa. Vanhemmista molemmat olivat tyttärensä tavoin opiskelleet Pariisissa taidetta.

Nuori kuvataiteilijaksi pyrkivä Tove Jansson vietti kevään 1938 Pariisissa opiskellen taidetta ja nauttien kaupungin virkeästä kulttuurielämästä, aivan kuten hänen vanhempansa olivat tehneet lähes 30 vuotta aiemmin.

On ehkä hiukan kaihoisaa nähdä jälleen kaupunki jossa ei ole ollut 39 vuoteen – ja etenkin se kaupunki, keväällä.

Toukokuussa 1938 Tove Janssonin isä, kuvanveistäjä Viktor ”Faffan” Jansson, vieraili tyttärensä luona Pariisissa kolmen viikon ajan.

Vaikka Janssonien perhe oli tiivis, lämminhenkinen ja toisiaan suuresti kunnioittava, Toven suhde isäänsä oli kiristynyt kiristymistään Toven omien poliittisten mielipiteiden vahvistuessa. Faffan oli poliittisesti oikeistolainen, kun taas Toven ystäväpiiri oli kääntynyt vasemmalle. Isän ja tyttären vastakkaiset poliittiset näkemykset olivat vaikuttaneet yhä enemmän heidän vuorovaikutukseensa. 

”Olisi niin äärettömän hauskaa kulkea täällä isä Faffanin kanssa”

Tove oli rukoillut äitiään taivuttelemaan Faffania tulemaan Pariisiin:

”Olisi niin äärettömän hauskaa kulkea täällä isä Faffanin kanssa – ja niin monet ovat sanoneet että hänen pitää tulla.”

Kun Viktor vihdoin saapui, vierailu osoittautui menestykseksi. Tove kirjoitti äidilleen kotiin:

”Isä ja minä istumme hotellihuoneessani ja juomme cinzanoa, ateriana on langouste ja ruokapöytänä kapsäkkini. ’Muistuttaa minua siitä kerrasta kun olimme Signen kanssa Italiassa’, isä sanoo. Hän on niin riemuissaan ollessaan täällä Pariisissa että häntä on ilo katsella ja kuunnella. Etsimme yhdessä vanhoja paikkoja, jotka hän muistaa, teidän ateljeenne, Cawanin ja hänen ateljeensa, bistroja, katuja ja aivan erityisiä kadunkulmia ja puistoja ja kaikkialla hän kertoo mitä juuri siellä tapahtui, mutta huomaa usein että paikka on muuttunut.”

Pariisi, 1938. Tove Janssonin öljymaalaus.

”Isän mielestä se on muuttunut kovasti ja tullut turistipainotteiseksi”

Viktor Janssonin nuoruuden Pariisi, jossa hän oli opiskellut taidetta Toven äidin kanssa vuonna 1910, oli poissa. Silti isä ja tytär iloitsivat vieraillessaan uudelleen niissä paikoissa, joita kumpikin oli oppinut rakastamaan ja jotka olivat vaikuttaneet heidän kehitykseensä taiteilijoina.

”Jälkeenpäin samoilimme kujilla Seineltä Notre Damelle asti, sitten käännyimme ja suuntasimme pikkuhiljaa Montparnassea kohti. Isän mielestä se on muuttunut kovasti ja tullut turistipainotteiseksi kaikkine neonvaloineen, uusine huvittelupaikkoineen ja kosmopoliittisine sävyineen. Istuimme Dômen katukahvilan pöytään katselemaan ohi kulkevaa ihmisvirtaa ja sen fantastisia tyyppejä, joita voi ehkä nähdä vain Pariisissa. Oli lämmintä ja kuu loisti kirkkaasti, isä osti minulle ruusun ja joimme kafé noirin ja benedictinet.”

Pariisin kaduilla kolmeen asti aamuyöllä

Kirjeissään äidilleen Tove kuvaa pitkiä kävelyretkiä ja vielä pidempiä öitä. Näiden öiden aikana isä ja tytär ehtivät puhuvat taiteesta, elämästä ja kaikesta siltä väliltä. He nauttivat kaupungista ja toistensa seurasta ja ”nuohoamisesta kaupungilla kello kolmeen asti yöllä”.

”Hotellin henkilökunta on hirveän kiinnostunut isästä, johtuu varmaan siitä että me aina tulemme ja lähdemme samaan aikaan – täällä ei ole kovin tavallista että isä ja tytär voivat pitää yhdessä hauskaa!”

Itse asiassa näyttää siltä, että kaupunki itsessään auttaa isää ja tytärtä lähentymään toisiaan.

”Olemme niin onnellisia, niin läheisiä ja puhumme sinusta kaiken aikaa. Isä kertoo teidän ensimmäisestä ajastanne täällä, siitä miten hän rakastaa sinua, meitä kaikkia. Me puhumme kaikesta mikä on jäänyt selvittämättä, mikä on jäänyt hampaankoloon ja sanomme toisillemme että meidän oli tavattava täällä kaukana jotta pääsisimme lähemmäs toisiamme.”

Tove Janssonin Pariisi – matkat yhdessä Hamin kanssa

Vuonna 1954 Tove Jansson matkusti Pariisiin äitinsä Signe ”Ham” Hammarsten Janssonin kanssa. Pariisissa he viipyivät kolme päivää Lontoossa ja Ranskan Rivieralla vietettyjen pidempien vierailujen välissä. Matkallaan he yöpyivät rue de la Gaité -kadulla sijaitsevassa hotellissa. Samalla kadulla Hamilla ja Faffanilla oli aikoinaan ollut ateljee. 

Tällä kertaa Faffan on kieltäytynyt tulemasta, koska hän oli varma  ett koti-ikävä olisi liian suuri. Tove kuvailee Pariisissa oleskelua 7. toukokuuta päivätyssä kirjeessä ystävälleen Eva Konikoffille:

”Ateljeen impasse, muratteineen, veistosfragmentteineen ja narttukissoineen, oli aivan entisellään, sanoi Ham; vain sillä erotuksella että rikkinäisistä ikkunoista pilkotti nyt abstrakteja maalauksia. Kävimme heidän etanakuppilassaan ja kolusimme kaikki paikat jotka kumpikin muisti ja joita rakasti – mutta olimme siellä vain kolme päivää. On ehkä hiukan kaihoisaa nähdä jälleen kaupunki jossa ei ole ollut 39 vuoteen – ja etenkin se kaupunki, keväällä.”

Lue Tove Janssonin Pariisin taideopinnoista Tove Janssonin Pariisi -sarjan ensimmäisestä osasta.

Lähteet: 

Sitaatit Tove Janssonin kirjeistä, jotka on julkaistu kirjassa Kirjeitä Tove Janssonilta, toimittaneet Boel Westin ja Helen Svensson. Suomennos Jaana Nikula ja Tuula Kojo.